Author Archive: siitonenmarko

Uutispelikurssin satoa

Projektin puitteissa järjestetyn uutispelikurssin pelit julkaistiin sanomalehti Keskisuomalaisen palvelussa loppuvuodesta 2015. Uutispelien tapauksessa itse peli on aina vain osa kokonaisuutta, minkä vuoksi onkin tärkeää arvioida koko  sitä ympäristöä, johon peli sijoittuu. Tässä erityisesti peliä ”ympäröivä” juttu nousee tärkeään rooliin.

Ihannetapauksessa juttu motivoi, taustoittaa, syventää, selittää ja haastaa peliä, joka puolestaan pyrkii tekemään saman jutulle. Tämän vuorovaikutuksen kautta on sitten ideaalitilanteessa mahdollista saavuttaa uudenlaista ymmärrystä käsiteltävänä olevasta aiheesta.

Jutut löydät seuraavien linkkien takaa.

– Pelaa pakolaispeliä ja testaa, tiedätkö mitkä maat auttavat syyrialaisia
– Poliisi kohtaa partioidessaan kiperiä valintoja – testaa, minne sinä lähettäisit poliisin
– Pienpanimobuumi kasvaa – liiton mukaan liikaa byrokratiaa pitäisi purkaa

(Valitettavasti Keskisuomalaisen verkkosivu-uudistuksen seurauksena linkit peleihin lakkasivat toimimasta keväällä 2016 – toivottavasti ne palaavat linjoille ennen pitkää.)

Advertisement

Amerikan terveisiä

Mielenkiintoinen ja ihan lukemisen arvoinen raportti kajahtaa Yhdysvalloista:

Tow Center for Digital Journalism – keskuksen uusi raportti Play the news: Fun and games in digital journalism kokoaa yhteen kokeiluja ja kehityskulkuja uutispelien saralla. Harvardin Nieman Lab tiivistää tutkimusraporttia omassa kirjoituksessaan.

Raportissa tärkeiksi nousevat kokeilullisuus, ”a culture of experimentation”, ja kuinka uutispelien tekijöiden ja julkaisijoiden kannattaa ottaa ainakin joissakin asioissa mallia peliteollisuudesta ylipäätään.

Lopputulema on samansuuntainen kuin mihin olemme moneen otteeseen päätyneet hankkeen keskusteluissa ja opetuksessakin. Uutispelien suunnittelu, aivan kuten pelien suunnittelu ylipäätään, vaatii tilaa ja rohkeutta kokeilla uutta, samoin kuin epäonnistumisen sietokykyä. Tarvitaan myös tukea organisaation suunnalta esimerkiksi alustojen ja testauksen suhteen.

Erityisesti yleisöanalyysiin, testaukseen ja jälkiseurantaan liittyvät vaatimukset on syytä ottaa vakavasti. Nämä ovat hankalia kysymyksiä siinä mielessä, että ne vaativat aika paljon resursseja ja hieman erilaista lähestymistapaa kuin mihin nopea ajankohtaisen tiedonvälityksen ideaali meitä usein työntää.

Kevään 2015 pelisuunnittelukurssi

Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos ja tietotekniikan laitos järjestävät keväällä 2015 yhteistyönä Uutispeliprojekti -kurssin. Kurssi on suunnattu erityisesti syventävässä vaiheessa oleville journalistiikan ja tietotekniikan opiskelijoille.

Kurssin luento-osuus koostuu aloitusluennon ja päätösseminaarien lisäksi sarjasta sisältöluentoja, joilla journalistiikan, pelitutkimuksen ja ohjelmoinnin asiantuntijat avaavat vuorovaikutteisen, digitaalisen toimintaympäristön ja journalismin yhteyksiä ja mahdollisuuksia. Valtaosa kurssin työmäärästä koostuu projektiryhmissä tehtävistä uutispeliprojekteista. Kurssilla projektiryhmät suunnittelevat uutispeliaihioita ja lopuksi toteuttavat vähintään yhden suunnitelmista. Kurssi kestää koko kevään, ja sen yhteistyökumppanina on Keskisuomalainen.

Uutispelit ovat vielä suhteellisen tuore journalismin muoto. Kurssin yhtenä tavoitteena onkin etsiä uutispelien kehittämiseen sujuvia menetelmiä, jotka yhdistävät journalistisia prosesseja pelikehityksen metodeihin.

Opintojakso on uusi kokeilu, joka kuitenkin pohjautuu pitkälle yhteistyölle Jyväskylän yliopiston Pelitutkimusverkoston piirissä. Opintojakson edistymistä ja tuotoksia tullaan tarkastelemaan tämänkin blogin sivuilla kevään aikana.

Uutta kohti!

Uutispeliseminaarin kalvoja

Maanantaina 14.10.2014 Helsingissä pidetyn seminaarin puhe-esityksissä koottiin yhteen hankkeemme kannalta keskeisiä näkökulmia ja lähtökohtia. Iso osa esityksistä perustui nimenomaan puheeseen, eli pyrimme pitämään tekstin määrän kalvoissa minimissä. Päätimme kuitenkin laittaa kahden esityksen hieman muunnellut ja kommentoidut kalvot Slideshareen tulevaa ajatellen ja yleisen hyvän nimissä. Mahdollisia kalvoihin liittyviä kysymyksiä voi tietenkin esittää täällä blogin puolella tai heittää meille suoraan Twitterissä tai sähköpostin välityksellä.

Ensimmäisenä allekirjoittaneen esitys Mitkä ihmeen uutispelit?

Toisena Jukka Varsaluoman esitys Uutispelien suunnittelu

Uutispeliseminaari Päivälehden museolla

Tervetuloa
Helsingin Sanomain Säätiön ja Jyväskylän yliopiston
järjestämään seminaariin Uutisia pelaamassa
maanantaina 13. lokakuuta kello 14.00
Päivälehden museoon, Ludviginkatu 2―4, Helsinki.

Viime vuosina digitaalisen median kentällä on nähty useita yrityksiä yhdistää journalismia ja peleille ominaista muotokieltä tai niiden mekaniikkoja. Näiden niin kutsuttujen uutispelien tavoitteena on ollut motivoida uutisten lukijoita tai käyttää pelejä vaikuttamisen välineenä. Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden ja Tietotekniikan laitosten tutkimushanke etsii vastauksia kysymyksiin, kuinka pelillistämistä on hyödynnetty journalismissa ja kuinka kohdeyleisö ottaa vastaan ja tulkitsee pelillistettyä journalismia. Seminaarissa keskustellaan uutisten ja pelien yhdistämisen mahdollisuuksista ja pohditaan tulevaisuuden kehityssuuntia.

OHJELMA
14.00 Mitkä ihmeen uutispelit?

Yliopistonlehtori, FT Marko Siitonen, Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos

14.30 Uutispelien suunnittelu

Tohtorikoulutettava, FM Jukka Varsaluoma, Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos

15.00 Uutinen vai peli – onko sillä väliä?

Tutkimusavustaja, HuK Sanna Launonen, Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos

15.30 Kommenttipuheenvuoro

Uutispäällikkö Esa Mäkinen, Helsingin Sanomat

16.00 Vapaata seurustelua ja pientä tarjottavaa

13668-newspaper-black-white-vector

Vp. 6.10.2014 mennessä sirpa.ikonen  [at] hs.fi tai puhelimitse Helsingin suunta-122 2700.

 

Twitter #newsgames #uutispelit

 

Voita presidentinvaalit tekemättä mitään -peli

Uutispeleillä on useita niitä rajoittavia reunaehtoja. Pelejä rakennetaan esimerkiksi usein pienillä resursseilla tai kiireessä. Niiden pitää myös olla niin helppoja lähestyä, että täysi ummikkokin pystyy niihin tarttumaan. Lisäksi tähän kategoriaan kuuluvilla peleillä, simulaatioilla tai vuorovaikutteisilla sovelluksilla on käytännössä aina jokin tavoite. Tyypillisesti pyrkimyksenä on vaikuttaa pelaajaan/lukijaan jollakin tavalla, on kyseessä sitten valitun näkökulman korostaminen tai vallitsevien toimintatapojen kritisointi.

Pelisuunnittelussa on usein yritettävä löytää tasapaino pelaajan täydellisen valinnanvapauden ja tiukan ohjaamisen välillä. Koska pelaaminen on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista toimintaa, on ymmärrettävää, että vuorovaikutusmahdollisuuksien puute johtaa käytännössä tylsään pelikokemukseen. Esimerkiksi roolipelaamisen puolella tämä ääripää tunnetaan termillä ”railroading”, jossa pelinjohtaja puskee ennalta suunnittelemaansa juonikuviota eteenpäin pelaajien toimista tai toiveista välittämättä. Peli voi myös olla niin yksinkertainen, että se tarjoaa vain yhden tai pari vaihtoehtoa pelaajalle. Tällainen peli on nopeasti koettu, eikä sen pariin ole mitään syytä palata.

Uutispelien tapauksessa asia ei ole aivan näin selvä. Ensinnä tavoitteena ei aina ole saada pelaajaa palaamaan pelin pariin yhä uudestaan – ehkä kerta riittää sanoman saattamiseksi perille. Toisaalta, kuten muidenkin vaikuttamaan pyrkivien pelien kohdalla, täysi valinnanvapaus ja monet vaihtoehdot lisäävät sen todennäköisyyttä, että pelaaja ei päädykään kokemaan suunniteltua lopputulosta. Tässä löyhässä genressä yksinkertaisuus on valttia.

Käytän esimerkkinä kehittelemäni satiirista uutispeliä, jonka tarkoituksena olisi voinut ollut esittää kriittinen kommenttipuheenvuoro vuoden 2012 presidentinvaaleista Suomessa. Näissä vaaleissahan lähtötilanne oli se, että yksi ehdokas oli jo pitkään nauttinut muuta ehdokasjoukkoa laajempaa kannatusta. Skeptisempi tarkkailija voisi jopa sanoa, että vaalit olivat käytännössä selvät jo ennen kampanjoinnin aloittamista. Kuten tyypillistä on, altavastaavat keskittyivät sitten petaamaan puolueilleen parempia mahdollisuuksia presidentinvaalien jälkeisissä taistoissa.

Tässä kuvitteellisessa pelissä pelaaja ottaa ehdokas Sauli Niinistön roolin. Peli sijoittuu vaalikampanjoinnin kiihkeimpään aikaan, ja sen loppupisteenä on varsinainen vaalipäivä. Pelissä pelaajalle esitetään jatkuvasti päivittyvää tietoa kannatusluvuista, muiden ehdokkaiden kannanotoista, tapahtumista jne. Hänelle tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa ehdokas Niinistön toimiin ja puheenvuoroihin esimerkiksi vaalikeskusteluissa ja kentällä tapahtuvassa kampanjoinnissa. Vaihtoehdot – ovat ne sitten sanomisia tai tekemisiä – vaihtelevat sen mukaan, miten riskialttiita ne ovat. Pelaaja voi toisin sanoen pyrkiä olemaan ärsyttämättä ketään ja sanomatta mitään (itse asiassa kampanjapäällikkö häntä tähän pelissä ohjeistaakin) tai sitten ottaa vahvasti kantaa kannattamiensa asioiden puolesta. Jutun juju on se, että 1) mitä tahansa pelaaja tekee, Sauli Niinistö voittaa, 2) mitä vahvemmin pelaaja ottaa asioihin kantaa, sitä alemmas putoavat kannatusluvut ja 3) kaikkein parhaan tuloksen vaaleissa saa tekemättä mitään ja sanomatta mitään mikä voisi jotakuta ärsyttää!

Tällainen kuvitteellinen peli olisi ollut mahdollista liittää yhteen presidentinvaalien alla käytävän muun keskustelun kanssa, tai sen olisi voinut julkaista vaalien jälkeen kriittisenä puheenvuorona. Peli olisi hyvin tehtynä saattanut herättää paljonkin keskustelua. Sillä ei toisaalta olisi ollut käytännössä mitään uudelleenpeluuarvoa, ja näkökulmasta riippuen joku saattaisi jopa kyseenalaistaa, voisiko tässä tapauksessa edes puhua pelistä. Väitän kuitenkin, että tässä tapauksessa olisi nimenomaan voitu puhua uutispelistä. Ideaa saa puolestani vapaasti käyttää;)

Oppia datajournalismista?

Siinä missä uutispeleistä puhuminen aiheuttaa tänä päivänä lähinnä ihmetteleviä katseita, alkaa datajournalismin käsitteellä olla jo vakiintuneempi käyttäjäkuntansa. Itse asiassa pelillistettyjen uutisten ja datajournalismin välinen raja on usein hyvin häilyvä, sillä perusperiaatteet ovat molemmissa samat: otetaan jokin suurehko tietoaineisto tai prosessi, ja yritetään löytää siihen uusia näkökulmia ja tehdä sitä ymmärrettäväksi lukijalle. Ainoastaan vuorovaikutteisuuden aste vaihtelee, ja tietenkin peleistä puhuttaessa pelimekaniikat tuovat omaleimaisuutta uutispelien vaikeasti määriteltävään genreen.

Datajournalismia on myös ehditty tutkia ja opettaa useiden tahojen toimesta. Suomeksi aiheesta on kirjoitettu useissa blogeissa, ja Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus on julkaissut suomenkielisen verkkomateriaalin joka johdattaa datajournalismin perusteisiin ja sisältää useita hyödyllisiä linkkejä eteenpäin.

Sekä datajournalismin että uutisten pelillistämisen ytimestä löytyy useimmiten syvällinen ymmärrys käsiteltävästä ilmiöstä – tai ainakin näin voisi idealistisesti ajatella olevan. Varsinkin monimutkaisten ilmiöiden kohdalla tämä vaatii melkoisesti työtä ja taustaselvityksiä. Toki peleihin oleellisesti liitettävä leikillisyys antaa hieman enemmän anteeksi kuin ”vakava” journalistinen ote, eli lähes pelkästään viihdyttämään pyrkivät uutispelit ovat tässä asia erikseen. Joka tapauksessa on varmasti paljon sellaista, mitä uutispelien tutkimus voi oppia datajournalismin tutkimukselta. Toivottavasti myös toisinpäin!

Pelien lumo

Uutispeleistä puhuttaessa tulee ennen pitkää eteen hyvä kysymys siitä, miksi ihmeessä uutisia ja pelejä pitäisi alkaa yhdistämään. On mielenkiintoista seurata, millaisia argumentteja pelillisen lähestymistavan puolesta esitetään. Melko tyypillisen esimerkin tarjoaa Pier Luca Santoro artikkelissaan ”Newsgame: When the News Becomes a Videogame” (alkup. artikkeli on italiankielinen, linkki löytyy englanninnoksesta):

”They engage readers, create a sense of community, encourage the sharing of content and can, for example, increase the time users spend on the site of an online daily newspaper, in the same way other multimedia news formats do.”

Samantyyppistä retoriikkaa löytyy pelillistämisestä (gamification) puhuttaessa. Tällöin pelit nähdään ensisijaisesti positiivisena voimana, jonka hyviksi koetut ominaisuudet ikään kuin valuvat peleihin kulloinkin liitettävän aineksen päälle. Tällaisia ominaispiirteitä ovat esimerkiksi vuorovaikutteisuus sekä huomio siitä, että pelit onnistuvat motivoimaan pelaajiaan erityisellä tavalla.

Hieman syvällisemmän ajatuksen voi löytää Georgia Institute of Technologyn Newsgames-projektin sivuilta (kyseessä ovat pitkälti samat ihmiset, jotka ovat kirjoittaneet yhden ainoista aihetta käsittelevistä kirjoista):

Journalism has embraced digital media in its struggle for reinvention. But most online journalism just translates existing practices to the Web. Games work differently: they simulate how things work by constructing interactive models. Newsgames can persuade, inform, and titillate; make information interactive; recreate a historical event; put news content into a puzzle; teach journalism; and build a community.

Voimme toki esittää aiheesta erilaisia oletuksia ja toivomuksia, mutta varsinaista tietoa on tarjolla hyvin vähän.  Vaikka oman projektimme puitteissakaan ei ole mahdollista saada asiaan täydellistä selvyyttä, alamme purkaa vyyhtiä syksyllä toteutettavien kohderyhmähaastattelujen avulla. On kiinnostavaa nähdä, kuinka meidän tutkimukseemme osuvat uutisten kuluttajat asian kokevat. Samaan aikaan analysoimme pohjoismaisia uutispelejä ja pelillistettyjä uutisia erilaisista näkökulmista.

Tuloksia odotellessa – game on!

Ilmianna uutispeli!

osa_An_illuminated_newsstand

Yksityiskohta Jules Gaildraun kuvasta tehdystä puupiirroksesta An illuminated newsstand, L’Illustration, 1857.

Yksi tärkeä osa meneillään olevaa tutkimusprojektiamme on analysoida erilaisia uutispelejä. Tätä tarkoitusta varten tarvitsemme tietenkin elävän elämän esimerkkejä toteutuneista peliprojekteista, ja tässä kaipaamme kovasti apuanne. Olemme pääasiassa kiinnostuneita Pohjoismaissa julkaistuista uutispeleistä (tai jos termi uutispeli on liian rankka, voit korvata sen ”erityisen vuorovaikutteisella datajournalismilla”). Pelit voivat olla mediatalojen julkaisemia, mutta olemme kiinnostuneita myös yksityisten henkilöiden tai pienten ryhmien tai yhteisöiden tuottamista uutispeleistä.

Uutispelejä koskevaa tutkimusta ei Pohjoismaissa vielä hirveästi ole, eikä aiheesta edes ole kirjoitettu paljon median toimesta. Pieniä avauksia toki on, esimerkiksi Journalisti.fi -sivustolla esiteltiin viime vuoden lopulla meidänkin kirjallisuuslistastamme löytyvää Ian Bogostin, Simon Ferrarin ja Bobby Schweizerin kirjoittamaa kirjaa Newsgames. Journalism at Play (MIT 2010) *. Kolmikosta Schweizer on sittemmin jatkanut työtä aiheen parissa, hän on mukana Georgia Institute of Technologyn tutkimusprojektissa jossa pohditaan tapoja tarjota journalisteille työkaluja yksinkertaisten uutispelien tekemiseen.

Uskomme, että journalismia ja pelillisyyttä yhdistäviä kokeiluja nousee jatkossa esiin entistä useammin ja entistä monipuolisemmissa muodoissa. Kaikki pienet (tai isommatkaan) kokeilut eivät kuitenkaan välttämättä rekisteröidy meidän tutkaamme. Mikäli tiedät Pohjoismaissa viime vuosina julkaistun uutispelin tai olet mukana sellaisen kehittämisessä, heitä meitä sähköpostilla tai kommentoi tänne blogiin! Mitä laajemman aineiston saamme kerättyä, sitä hyödyllisempi tietovaranto tästä sivusta tulee myös aiheesta kiinnostuneille journalisteille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille.

Marko

* Samasta lähteestä löytyy Cutthroat Capitalism -peliä lyhyesti esittelevä juttu.

Uutispelejä etsimään…

Tervehdys!

Tämä blogi rakentuu Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamalle vuoden mittaiselle tutkimushankkeelle nimeltään The Impact of Gamification on Journalism. Hanke sijoittuu aikavälille kesä 2013-kesä 2014, ja siinä ovat mukana Viestintätieteiden laitos sekä Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopistosta. Hankkeen vastuullinen tutkija on Yliopistonlehtori, FT Marko Siitonen.

Näillä sivuilla olevien linkkien takaa löydät lisätietoja hankkeen tutkijoista ja aiheista sekä kiinnostavasta kirjallisuudesta ja hankkeeseen jollakin lailla kytkeytyvistä käytännön esimerkeistä journalismin kentällä. Vaikka tutkimushankkeet ovat aina kansainvälisiä (esim. julkaisujen kieli on suurimmaksi osaksi englanti), päädyimme tämän blogin osalta käyttämään suomea. Blogin kohdeyleisönä ovat niin journalistit kuin aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ja tutkijatkin. Käsiteltävien tapausten ja esimerkkien puolesta keskitymme lähinnä pohjoismaiseen journalistiseen kenttään, mutta varaamme toki oikeuden kurottaa ulos ankkalammikosta jos tarve niin sanelee.

Palaute ja muut yhteydenotot ovat enemmän kuin tervetulleita, yhteystiedot löydät projektin kuvauksen alta.

Pelatkaa!

Jyväskylässä 5.6.2013, Marko Siitonen

%d bloggaajaa tykkää tästä: