Mitä näkökulmia tulisi huomioida uutispeliä suunniteltaessa?

Pelisuunnittelu on epäsuorasti ratkaistava suunnitteluongelma, sillä pelisuunnittelijan tavoitteena on suunnitella pelikokemus, mutta hän voi ainoastaan määritellä pelin rakenteen. Peli koostuu erilaisista elementeistä, kuten pelihahmot, muut objektit ja pelialue sekä näiden toimintaan liittyvät säännöt. Pelitilanteessa näiden yhteisvaikutuksesta syntyy pelaajan kokemus pelistä. Pelisuunnittelija määrittää pelin formaalin rakenteen ja säännöt, mutta pelaaja ei koe peliä sääntöinä, vaan vuorovaikutuksen kautta syntyvänä informaalina kokonaisvaltaisena kokemuksena.

Uutispeli on peli, jolla on mahdollisen viihdyttämistarkoituksen lisäksi (tai sen sijaan) muita tavoitteita. Uutispelin ei välttämättä tarvitse edes olla viihdyttävä. Ideaalitilanteessa onnistunut uutispeli voi muodostaa pelaajalle monipuolisen kuvan käsiteltävästä ilmiöstä, valottaa sitä kokonaisuutena, jossa systeemin osat ja niiden väliset suhteet muodostavat monimuotoisemman ja monimerkityksellisen kokemuksen suoraviivaista lineaarista ei-proseduraalista esitystapaa laajemmin. Pelaajan kokemus syntyy interaktion ja kokeilemisen kautta. Pelin viesti on sen ulkoasun lisäksi ennen kaikkea sen mekaniikassa.

Todellisen elämän ilmiötä pelkistettäessä piilee kuitenkin se vaara, että systeemin toiminnasta kumpuava merkitys onkin jotain muuta kuin mitä pelisuunnittelija on tarkoittanut. Onko uutisaiheen luonne esimerkiksi systeeminen siinä mielessä, että se ylipäätään voidaan mielekkäästi pelkistää systeemiksi, jolla on yksiselitteiset säännöt? Vai onko esimerkiksi tarinallinen mutta silti pelillinen esitystapa systeemistä avartavampi?

Uutispeliin voidaan liittää myös journalistisia ideaaleja, kuten pyrkimys objektiivisuuteen ja totuudenmukaisuuteen. Uutispelin kuuluisi parhaimmillaan avata käsiteltävää ajankohtaista ilmiötä sen sijaan, että se liian vahvasti ottaisi kantaa jonkin tietyn näkökulman puolesta. Käytännössä tämä raja on kuitenkin usein melko häilyvä, mutta suunnittelijan on syytä ymmärtää journalistisen työn periaatteet.

Uutispelit ovat yleensä pelkistettyjä ja helposti omaksuttavia, niin tekniikaltaan kuin pelimekaniikoiltaan. Ne on usein toteutettu tiukalla aikataululla, koska toteutukseen käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja aihe monesti ajankohtainen. Koska uutispelit ovat usein lyhytkestoisia, hyödyntävät tuttuja pelikonventioita ja voivat jopa leikitellä niillä, voivat ne vaatia myös pelaajalta/lukijalta näiden konventioiden tuntemista, siis pelilukutaitoa.

Datajournalismin näkökulmasta raakadatasta voidaan muodostaa infograafi, joka muuttaa datan visuaaliseen muotoon. Peli taas voi muuntaa tuon datan mekaniikoiksi, kokeiltavaan ja koettavaan muotoon. Siinä, miten data muutetaan kokemuksellisen systeemin muotoon, pelisuunnittelija tekee journalistisen valinnan.

Lähteet

Salen, K. & Zimmerman, E. (2003). Rules of Play: Game Design Fundamentals. The MIT Press.
Bogost, I., Ferrari, S. & Schweiz, B. (2010). Newsgames: Journalism at Play. MIT Press.

Artikkelin kuvituskuva pohjautuu rabble.ca:n kuvaan ”Joey – Everywhere” (CC BY 2.0), jota on muokattu käyttäen c64 Yourself -palvelua.