Kun menen uutissivustolle, oletan saavani tietää tapahtumista ja ilmiöistä ympäri maailmaa. Oletan myös, että informaatio käyttämälläni sivustolla on kohtuullisen tarkkaa ja totuudenmukaista. Saatan luottaa toiseen uutislähteeseen enemmän kuin toiseen ja medialukutaitoni antavat minulle valmiuksia arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta juuri minulle. Suurin osa ihmisistä todennäköisesti olettaa juuri näin: saavansa kohtuullisen tarkkaa, totuudenmukaista ja kenties laadukastakin tietoa niistä uutislähteistä, joita he seuraavat ja joihin he jossain määrin luottavat.

Olemme tottuneet saamaan uutiset tietyssä muodossa, yleensä uutisteksteinä ja -kuvina sekä television ja radion uutislähetyksinä. Medialukutaidollamme tiedämme, miten näitä formaatteja lähestytään ja käytetään. Tottumuksemme ja tapamme joutuvat kuitenkin uuteen tilanteeseen, kun kohtaamme uutispelin. Niiden muoto ja käyttämismekaniikka ovat jotain uutta ja erilaista. Tällä erilaisuudella on seurauksia sille, millaisen kuvan saamme uutisesta ja sen sisällöstä.

Haastattelututkimuksemme mukaan uutissivustolla oleva uutispeli ei useimpien mielestä ole varsinaisesti uutinen, vaan koko ilmiötä tulkitaan ennemminkin pelinä. Tällöin tulkinnassa nousevat esille uutisen totuudenmukaisen tiedon ja tarkkuuden sijaan muita ominaisuuksia, joita uutispeleistä tunnistamme. Näitä ovat esimerkiksi keveys, epätodellisuus, viihteellisyys ja yksinkertaisuus. Haastattelujen mukaan pelit näyttäytyvät nimenomaan viihteenä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi tuoda jotain lisää aiheeseen, josta ei enää ollut varsinaiseksi uutiseksi asti. Haastateltavien käsityksissä uutispelien esittämä informaatio värittyy kyseenalaiseksi ja vähemmän totuudenmukaiseksi kuin perinteisempien uutisformaattien antama informaatio, sillä uutispelin ajatellaan yksinkertaistavan todellisuutta.

Erving Goffmanin mukaan tulkitsemme tilanteita, ilmiöitä ja tapahtumia niin sanottujen kehysten kautta. Arvioimme tilanteesta ja sen ympäristöstä, mitä oikeastaan juuri nyt onkaan tapahtumassa, ja pyrimme käyttäytymään sen mukaan. Sillä, miten tulkitsemme erilaisia ilmiöitä ja asioita, on väliä. Jos tulkitsemme uutispelejä uutisina, liitämme niihin erilaisia ominaisuuksia kuin jos tulkitsemme niitä peleinä. Näiden tulkintojen perusteella alamme myös toimimaan eri tavoin. Jos uutispeli tulkittaisiin uutisena, kävisimme sen esittämiä vaihtoehtoja ja tietoja läpi miettien, mitä sen tiedot kertovat meille maailmasta ja sen tilasta. Kenties ajattelisimme tietävämme tai jopa ymmärtävämme lisää sen käsittelemästä aiheesta uutispeliä käytettyämme. Mikäli uutispeli kuitenkin tulkitaan pelinä, tunnumme pitävän pelin tarjoamaa näkemystä enemmänkin viihteenä tai parhaimmillaankin mielipiteenä ennemmin kuin tietona. Oletamme uutispelillä olevan jonkin tavoitteen, jonka haluamme täyttää mahdollisimman tehokkaasti; emme tutustu peliin niin, että yrittäisimme ymmärtää jotain aiheesta itse aiheesta sen takana. Itse asiassa emme ehkä usko pelin kertovan paljoakaan siitä, mitä maailmassamme todella tapahtuu.

Olemme hankkeessa pohtineet, millainen olisi ideaali tilanne uutispelien suhteen. Voisimmeko uutispelien kautta, vuorovaikutuksessa pelin sisältämän informaation kanssa, kenties tuoda uutisen aiheen lähemmäs omaa arkielämäämme? Voisiko uutispelien avulla mahdollisesti nostaa esiin ja havainnollistaa uutisaiheiden merkitystä tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyille ihmisryhmille? Nämä mahdollisuudet kuulostavat hyviltä, mutta vaikuttavat ainakin tällä hetkellä olevan hankalia saavuttaa. Pelien idea itsessään tuntuu kantavan niin vahvasti leikin ja teeskentelyn ominaisuuksia, että uutiset ja niiden tarjoama tieto jäävät pelin varjoon. Jatkossa onkin syytä miettiä muutamaa asiaa: voivatko tilanne ja sen ominaisuudet muodostua otollisemmaksi uutisten idealle uutispelien kohdalla vai onko pelien idean kulttuurillisesti ja perusteellisesti muututtava, että uutispelit voisivat toimia? Toisaalta mikäli uutispelit olisivat yleisempiä ja tottuisimme niihin, alkaisimmeko ottaa ne vakavasti?