Teknologiaa uutispelien takana
Uutispelit ovat pelisovelluksia, jotka voivat olla vaativia toteuttaa, niin suunnittelun kuin teknisen toteutuksen näkökulmasta. Pelkkä tekninen toimivuus ei riitä, vaan sovellusten on kyettävä synnyttämään pelaajassaan tunteita ja ajatuksia, uutispelien yhteydessä myös välittämään viesti tai valottamaan jotain monimutkaista ilmiötä.
Bogost, Ferrari ja Schweiz (2010) kuvaavat teoksessa Newsgames: Journalism at Play uutispelien usein olevan nopeasti omaksuttavia, lyhytkestoisia pelejä, joissa usein käytetään pelaajille ennestään tuttuja pelimekaniikoita. Mekaniikoissa saattaa kuitenkin olla jokin yllättävä eroavaisuus, jolla halutaan välittää tietty viesti tai keskittää huomio tiettyyn yksityiskohtaan. Uutispelin käsittelemä aihe voidaan esimerkiksi kuvata systeeminä, jonka toimintaa voidaan kuvata pelin avulla.
Miguel Sicartin (2009, s. 27‒33) mukaan uutispelit on yleensä toteutettu niin, että niitä on helppo ja tehokas levittää, minkä seurauksena ne on usein toteutettu www-selainpohjaisina sovelluksina. Lisäksi Sicart näkee uutispelit aikaan sidottuina — ne viittaavat ainoastaan tietyn hetken tiettyyn uutiseen, eikä niiden oleteta olevan pitkäikäisiä. Tätä näkemystä vastaan voidaan toki argumentoida, mutta käytännössä uutispelit on kyettävä toteuttamaan nopeasti ja taloudellisesti tehokkaasti lyhyessä ajassa.
Uutispelien tuotanto on ohjelmistotuotantoa
Ohjelmistotuotannon näkökulmasta uutispelien toteuttaminen on usein haastavaa suppeiden resurssien ja tiukkojen aikataulujen vuoksi. Joidenkin ilmiöiden kohdalla ajankohtaisuutta voidaan yrittää ennakoida, mutta monet uutisaiheet syntyvät ja kuolevat nopeasti, joten reaktioaika ei ole pitkä. Toteutuksessa on hyödynnettävä ketteriä ohjelmistotuotannon menetelmiä, pieniä tiimejä tai yksittäisiä tekijöitä sekä osattava valita oikeat työkalut ja toteutusteknologiat tukemaan nopeaa kehitystyötä. Tekniikan tulisi tukea julkaisujen helppoa jakelua, ja pelien tulisi olla mahdollisimman monen yleisön edustajan saavutettavissa.
Ohjelmiston toteuttamista voidaan vauhdittaa kierrättämällä aikaisemmin tehtyä koodia ja sen avulla määriteltyjä pelimekaniikoita sekä muokkaamalla vain pelin tekstuaalista, graafista ja auditiivista sisältöä. Kuitenkin pelkän ulkoasun vaihtaminen ja sisällön muokkaaminen säilyttäen samalla aiemmin käytetyt pelimekaniikat, voi olla vaarallista, sillä uutispelin sanoman tulisi Sicartin mukaan piillä myös sen mekaniikassa, ei ainoastaan ulkoisessa pinnassa.
Uutispelit on useimmiten toteutettu verkkosivulle upotettuina sovelluksina mutta lisääntyvässä määrin myös sovelluskauppojen kautta julkaistuina mobiilipeleinä. Sopivasti valitulla teknologialla julkaisu sekä verkkosivuilla että eri mobiilialustoilla samasta lähdekoodista on helpottunut.
Suosittuja toteutusteknologioita
Unity
Unity on viime vuosina nopeasti suosiota kasvattanut, tehokas ja helppokäyttöinen kehitysympäristö, jonka kautta on mahdollista julkaista modernia 3D-pelimoottoria hyödyntäviä pelisovelluksia. Julkaisun voi tehdä eri käyttöjärjestelmille mukaan lukien mobiilialustat. Unitylla on mahdollista toteuttaa myös verkkosivuille upotettavia sovelluksia, mutta tämä vaatii käyttäjältä liitännäisen asentamista selaimeen, mikä voi aiheuttaa haasteita www-jakelulle. Unity on tarjonnut mahdollisuutta julkaista sovelluksia Flash-muotoisina, mutta tästä ollaan luopumassa. Unity on hyvin suosittu ja tehokas teknologia ja kehitysympäristö, mutta uutispelien näkökulmasta ongelmat liittyvät pelien julkaisuun.
Adobe Flash
Adobe Flash oli pitkään suosituin työkalu verkkosivuille upotettavien uutispelien toteuttamiseen. Vaikka Flashin tähti on laskeva, on se yhä relevantti vaihtoehto — sillä on nopea kehittää, se on hyvin graafisesti orientoitunut työkalu tehokkaine animointityökaluineen ja se on ennestään tuttu useille kehittäjille. Flash-sisältö toimii ongelmitta useimmissa tietokoneissa, mutta mobiililaitteiden selaimet tukevat Flash-tekniikkaa merkittävästi huonommin tai eivät ollenkaan. Oikeilla ohjelmointikäytännöillä on mahdollista julkaista Flash-sovelluksia myös mobiililaitteille, esim. AIR-muotoisena Androidille tai natiiviksi käännettynä iOS-käyttöjärjestelmälle. Flashin etuna on hyvä kehitysympäristö, mutta se on hiljalleen väistyvä tekniikka.
HTML5
HTML5-merkintäkieli, CSS3-tyylikieli ja Javascript-ohjelmointikieli muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla voidaan luoda verkkoselaimessa toimivia reaaliaikaisia interaktiivisia pelisisältöjä pöytäkoneisiin ja mobiililaitteisiin. Käytännössä kuitenkin eri selaimet ja alustat asettavat erilaisia vaatimuksia toteutukselle. Ongelmia voidaan jonkin verran kiertää käyttämällä valmiita pelien ohjelmointiin tarkoitettuja kirjastoja, jotka nopeuttavat kehitystyötä. Tehokkaita ja suosittuja Javascript-kirjastoja ovat esimerkiksi ImpactJS, PixiJS, EaselJS, CraftyJS ja Turbulentz. HTML5-toteutus on mahdollista kääriä myös natiiviksi sovellukseksi mobiilialustalle, esimerkiksi käyttäen CocoonJS– tai PhoneGap-ohjelmistokehystä. HTML5 kärsii edelleen lastentaudeista johtuen selainten kirjavasta tuesta, myös hyvät graafiset kehitystyökalut odottavat yhä tulemistaan.
Muita työkaluja
Helppokäyttöisiä, mutta hieman rajatumpia, pelinkehitysympäristöjä ovat esimerkiksi Construct2 ja GameMaker: Studio, joiden avulla on mahdollista myös julkaista pelisovellus eri alustoille, kuten verkkoselaimille HTML5-muodossa tai eri mobiilikäyttöjärjestelmille.
Lähteet
Sicart, M. (2009) Newsgames: Theory and Design, Entertainment Computing – ICEC 2008, Lecture Notes in Computer Science, Volume 5309. Springer.
Bogost, I., Ferrari, S. & Schweiz, B. (2010). Newsgames: Journalism at Play. MIT Press.
Oppia datajournalismista?
Siinä missä uutispeleistä puhuminen aiheuttaa tänä päivänä lähinnä ihmetteleviä katseita, alkaa datajournalismin käsitteellä olla jo vakiintuneempi käyttäjäkuntansa. Itse asiassa pelillistettyjen uutisten ja datajournalismin välinen raja on usein hyvin häilyvä, sillä perusperiaatteet ovat molemmissa samat: otetaan jokin suurehko tietoaineisto tai prosessi, ja yritetään löytää siihen uusia näkökulmia ja tehdä sitä ymmärrettäväksi lukijalle. Ainoastaan vuorovaikutteisuuden aste vaihtelee, ja tietenkin peleistä puhuttaessa pelimekaniikat tuovat omaleimaisuutta uutispelien vaikeasti määriteltävään genreen.
Datajournalismia on myös ehditty tutkia ja opettaa useiden tahojen toimesta. Suomeksi aiheesta on kirjoitettu useissa blogeissa, ja Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskus on julkaissut suomenkielisen verkkomateriaalin joka johdattaa datajournalismin perusteisiin ja sisältää useita hyödyllisiä linkkejä eteenpäin.
Sekä datajournalismin että uutisten pelillistämisen ytimestä löytyy useimmiten syvällinen ymmärrys käsiteltävästä ilmiöstä – tai ainakin näin voisi idealistisesti ajatella olevan. Varsinkin monimutkaisten ilmiöiden kohdalla tämä vaatii melkoisesti työtä ja taustaselvityksiä. Toki peleihin oleellisesti liitettävä leikillisyys antaa hieman enemmän anteeksi kuin ”vakava” journalistinen ote, eli lähes pelkästään viihdyttämään pyrkivät uutispelit ovat tässä asia erikseen. Joka tapauksessa on varmasti paljon sellaista, mitä uutispelien tutkimus voi oppia datajournalismin tutkimukselta. Toivottavasti myös toisinpäin!
Pelien lumo
Uutispeleistä puhuttaessa tulee ennen pitkää eteen hyvä kysymys siitä, miksi ihmeessä uutisia ja pelejä pitäisi alkaa yhdistämään. On mielenkiintoista seurata, millaisia argumentteja pelillisen lähestymistavan puolesta esitetään. Melko tyypillisen esimerkin tarjoaa Pier Luca Santoro artikkelissaan ”Newsgame: When the News Becomes a Videogame” (alkup. artikkeli on italiankielinen, linkki löytyy englanninnoksesta):
”They engage readers, create a sense of community, encourage the sharing of content and can, for example, increase the time users spend on the site of an online daily newspaper, in the same way other multimedia news formats do.”
Samantyyppistä retoriikkaa löytyy pelillistämisestä (gamification) puhuttaessa. Tällöin pelit nähdään ensisijaisesti positiivisena voimana, jonka hyviksi koetut ominaisuudet ikään kuin valuvat peleihin kulloinkin liitettävän aineksen päälle. Tällaisia ominaispiirteitä ovat esimerkiksi vuorovaikutteisuus sekä huomio siitä, että pelit onnistuvat motivoimaan pelaajiaan erityisellä tavalla.
Hieman syvällisemmän ajatuksen voi löytää Georgia Institute of Technologyn Newsgames-projektin sivuilta (kyseessä ovat pitkälti samat ihmiset, jotka ovat kirjoittaneet yhden ainoista aihetta käsittelevistä kirjoista):
”Journalism has embraced digital media in its struggle for reinvention. But most online journalism just translates existing practices to the Web. Games work differently: they simulate how things work by constructing interactive models. Newsgames can persuade, inform, and titillate; make information interactive; recreate a historical event; put news content into a puzzle; teach journalism; and build a community.”
Voimme toki esittää aiheesta erilaisia oletuksia ja toivomuksia, mutta varsinaista tietoa on tarjolla hyvin vähän. Vaikka oman projektimme puitteissakaan ei ole mahdollista saada asiaan täydellistä selvyyttä, alamme purkaa vyyhtiä syksyllä toteutettavien kohderyhmähaastattelujen avulla. On kiinnostavaa nähdä, kuinka meidän tutkimukseemme osuvat uutisten kuluttajat asian kokevat. Samaan aikaan analysoimme pohjoismaisia uutispelejä ja pelillistettyjä uutisia erilaisista näkökulmista.
Tuloksia odotellessa – game on!
Ilmianna uutispeli!
Yksityiskohta Jules Gaildraun kuvasta tehdystä puupiirroksesta An illuminated newsstand, L’Illustration, 1857.
Yksi tärkeä osa meneillään olevaa tutkimusprojektiamme on analysoida erilaisia uutispelejä. Tätä tarkoitusta varten tarvitsemme tietenkin elävän elämän esimerkkejä toteutuneista peliprojekteista, ja tässä kaipaamme kovasti apuanne. Olemme pääasiassa kiinnostuneita Pohjoismaissa julkaistuista uutispeleistä (tai jos termi uutispeli on liian rankka, voit korvata sen ”erityisen vuorovaikutteisella datajournalismilla”). Pelit voivat olla mediatalojen julkaisemia, mutta olemme kiinnostuneita myös yksityisten henkilöiden tai pienten ryhmien tai yhteisöiden tuottamista uutispeleistä.
Uutispelejä koskevaa tutkimusta ei Pohjoismaissa vielä hirveästi ole, eikä aiheesta edes ole kirjoitettu paljon median toimesta. Pieniä avauksia toki on, esimerkiksi Journalisti.fi -sivustolla esiteltiin viime vuoden lopulla meidänkin kirjallisuuslistastamme löytyvää Ian Bogostin, Simon Ferrarin ja Bobby Schweizerin kirjoittamaa kirjaa Newsgames. Journalism at Play (MIT 2010) *. Kolmikosta Schweizer on sittemmin jatkanut työtä aiheen parissa, hän on mukana Georgia Institute of Technologyn tutkimusprojektissa jossa pohditaan tapoja tarjota journalisteille työkaluja yksinkertaisten uutispelien tekemiseen.
Uskomme, että journalismia ja pelillisyyttä yhdistäviä kokeiluja nousee jatkossa esiin entistä useammin ja entistä monipuolisemmissa muodoissa. Kaikki pienet (tai isommatkaan) kokeilut eivät kuitenkaan välttämättä rekisteröidy meidän tutkaamme. Mikäli tiedät Pohjoismaissa viime vuosina julkaistun uutispelin tai olet mukana sellaisen kehittämisessä, heitä meitä sähköpostilla tai kommentoi tänne blogiin! Mitä laajemman aineiston saamme kerättyä, sitä hyödyllisempi tietovaranto tästä sivusta tulee myös aiheesta kiinnostuneille journalisteille, tutkijoille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille.
Marko
* Samasta lähteestä löytyy Cutthroat Capitalism -peliä lyhyesti esittelevä juttu.
Uutispelejä etsimään…
Tervehdys!
Tämä blogi rakentuu Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamalle vuoden mittaiselle tutkimushankkeelle nimeltään The Impact of Gamification on Journalism. Hanke sijoittuu aikavälille kesä 2013-kesä 2014, ja siinä ovat mukana Viestintätieteiden laitos sekä Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopistosta. Hankkeen vastuullinen tutkija on Yliopistonlehtori, FT Marko Siitonen.
Näillä sivuilla olevien linkkien takaa löydät lisätietoja hankkeen tutkijoista ja aiheista sekä kiinnostavasta kirjallisuudesta ja hankkeeseen jollakin lailla kytkeytyvistä käytännön esimerkeistä journalismin kentällä. Vaikka tutkimushankkeet ovat aina kansainvälisiä (esim. julkaisujen kieli on suurimmaksi osaksi englanti), päädyimme tämän blogin osalta käyttämään suomea. Blogin kohdeyleisönä ovat niin journalistit kuin aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ja tutkijatkin. Käsiteltävien tapausten ja esimerkkien puolesta keskitymme lähinnä pohjoismaiseen journalistiseen kenttään, mutta varaamme toki oikeuden kurottaa ulos ankkalammikosta jos tarve niin sanelee.
Palaute ja muut yhteydenotot ovat enemmän kuin tervetulleita, yhteystiedot löydät projektin kuvauksen alta.
Pelatkaa!
Jyväskylässä 5.6.2013, Marko Siitonen
Uutispelejä etsimässä 
Kommentteja